sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Taivas on katto

Sen valkoiset linnut lentävät vailla päämäärää
Näen sen, mutta en kuule. Haistan sen mutta en maista
Tuntemaan en kykene

Ei, ei taivas ole katto
Monet lentävät sen läpi vielä jonain päivänä
Osa ehkä omilla siivillä
Itse haluaisin yrittää, mutta mutsi on kieltänyt
Ces’t la vie, aina on esteitä

Minä todella pystyisin siihen
Ostaisin siivet ja karkaisin vaikka Venäjälle 
Sinipunasiivet veisivät Mikvitsin taivaalle
Maistaisin siitä palasen, kielloista huolimatta
Olisin sinisen taivaan lapsi

Pilvet juttelisivat minulle
Ne kertoisivat minulle kaiken maan ja taivaan väliltä
Mutta ei mitään sen ulkopuolelta
Koska olisin jo taivaalla, en voisi enää pudota
Vai voisinko?
~2012

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti